Puuteollisuus ry:n historia alkaa jo vuodesta 1940. Liiton tarkoituksena oli olla ”puusepänammatinharjoittajien keskinäisenä yhdyssiteenä, työskennellä ammattitaidon kohottamiseksi sekä neuvoa ja edistää jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja”. Tämä tarkoitus kantaa edelleen tänäkin päivänä.
Historia lyhyesti
Vuosikymmen 1940–1950
Ensimmäiset toimet puuseppien liitolle alkoivat jo vuonna 1940. Varsinainen Puuseppien Liitto ry:n perustamiskokous järjestettiin 12.1.1941.
Muutaman vuoden olemassaolon jälkeen, vuonna 1945, liiton nimi muutettiin Puusepänliikkeenharjoittajain Liitto ry:ksi – entinen nimi kun leimasi liiton työntekijöiden järjestöksi.
Sotien jälkeen pulaa oli kaikesta. Liitto hoiti syyskuuhun 1947 saakka tavaran – tai oikeastaan sen pulan -jakoa. Sen jälkeen tehtävä siirtyi Suomen Puutyötehtaiden Osuuskunnalle (POK). Osuuskunnan tehtävänä oli hoitaa puusepänliikkeiden materiaalien ostoja ja myyntiä.
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa oli hyödyllistä ja välttämätöntä yhteisten etujen ajamisessa. Säännöstelykaudella oli useita yhteisöjä, joiden kanssa työskentely oli käytännöllisesti katsoen pakollista, näitä oli mm. Sahojen Valvontayhteisö, Huonekalualan Luottamusneuvosto, Huonekalujen Vientiyhteisö, Puuvalmisteteollisuuden Vientiyhdistys, kesällä 1948 virallisesti perustettu Huonekalualan Keskustoimikunta ja aikaisemmin mainittu POK.
Vuodesta 1951 eteenpäin
Puusepät joutuivat totuttelemaan kokonaan uuteen aikaan ja tapoihin 1950-luvulla. Pula ja niukkuus hellittivät ja yrittäjät saivat esimakua kilpailun ohjaamista markkinoista. Kysyntä ja tuotanto kasvoivat jälleenrakennuksen vetäminä: työvoiman määrä ja tulos nousivat. Viennin kasvu kosketti pääosin isoja yrityksiä, mutta alihankintojen ja kotimaan kaupan virkoamisen myötä myös alan pienimmät yritykset pääsivät kasvun makuun.
Puusepänliikkeitten yhdistystoiminta jäi kasvun kääntöpuolelle. Liiton perustajien työ ei näyttänyt saavan jatkajia, joten liitto ja sen toiminta vanheni puuhamiesten mukana. Merkintöjä jäsenmäärien muutoksesta löytyy vuodelta 1953 (365 jäsenyritystä) ja vasta vuonna 1960 (101 jäsenyritystä). Työnantajajärjestöön kuuluminen ei koettu tärkeäksi, koska pienissä yrityksissä asiat sovittiin kuin perheen kesken.
Kenttä hajallaan 1961–1975
Puusepänliikkeiden Liiton toiminta juuttui paikalleen 1960-luvulla. Jo aikaisemmin totutut toimintamuodot tehtiin hyvin, mutta kun uutta ei kehitetty, jäsenet vieraantuivat vähitellen toiminnasta. Liiton jäsenmäärä pysytteli sitkeästi alle sadan yrityksen luvuissa. Liitto teki useitakin kampanjoita saadakseen uusia jäseniä. Uusia jäseniä saatiinkin, mutta saman aikaisesti lähes sama määrä vanhoja jäseniä poistui.
Vuoden 1970 luvun alkuvuodet olivat ennätyksellisiä rakentamisen vuosia, joten puusepänliikkeillä riitti työtä. Inflaatio ja energiakriisi olivat vuonna 1975 alkaneen laskukauden ensimmäisiä syitä.
Voimistuva etujärjestö 1975–1990
Jos toimiala kehittyi hyvin, niin liiton toiminta kehittyi vielä paremmin. Toiminta kasvoi kaikilla mittareilla mitattuna. Liiton luottamusmiehet ja henkilökunta löysivät sellaisia toimintamuotoja, joilla oli todellista käytännön merkitystä ja vetovoimaa. Liitto kasvoi vahvaksi alan yritysten etujärjestöksi. 1970-luvun lopussa ryhdyttiin parantamaan vanhojen rakennusten energiataloutta, joka merkitsi ovien ja ikkunoiden kysynnän kasvua. Yhteiskunnan tukimuodot ja suuri julkisuus toimivat alan myyntimiehenä. Liiton jäsenmatkat saivat hyvin julkisuutta.
Jaostotoiminnan tarve tuli ilmi jo vuonna 1978, mutta varsinainen ensimmäinen jaosto käynnistyi vasta 1979. Tällöin ikkuna- ja ovijaosto aloitti yhteisen PS-ikkunan käytön. Vuonna 1981 aloitti huonekalujaosto, joka kokoontui lähinnä Habitaren yhteisosaston tiimoilla. Vuonna 1981 katsottiin myös tarpeelliseksi palkata yhdistykselle lainopillinen neuvonantaja ja sen paikan täytti lakimies Erkki Yrjönen. Vuonna 1983 tilauskalusteiden valmistajat (nyk. erikoiskalustevalmistajat) aloittivat oman jaostonsa toiminnan.
Vuonna 1981 liiton nimi muutettiin Puusepänliikkeiden Liitto PL ry:ksi. Vuonna 1989 yhdistyksen toiminnan kasvaessa päätettiin palkata järjestösihteeri ja tähän toimeen palkattiin Riitta Tapio.
Vuodesta 1990 uudelle vuosituhannelle
EU ja maailman yhdentyminen toivat uusia haasteita hyvinkin perinteikkäälle toimialalle. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi marraskuun 18 päivänä 1994 toi mukanaan toisaalta helpotuksen EU:n sisäiseen kauppaan, mutta toisaalta EU:n sisäisen kilpailun. Kiinan tuonti alkoi ja sen merkitys kasvoi erityisesti huonekaluteollisuudessa.
Vuonna 1996 järjestö liittyi Suomen Yrittäjiin ja näin liitosta tuli Yrittäjien toimialajärjestö. Pari vuotta liittymisen jälkeen keväällä 1998 nimi muutettiin Puuteollisuusyrittäjät ry:ksi.
2000-luku on uuden alku
Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Mauno Rintala siirtyi ansaitulle eläkkeelle 2007 saattaen samalla Tapani Tuohiniemen toiminnanjohtajan tehtäviin. Tapanin toiminnan aikana alkoi hankkeiden ja projektien hallinnointi, joita tehtiinkin useita niin rakennustuoteasetuksen kuin viennin osalta. Toimintaa vahvisti vuoden 2008 alussa jaostoasiamieheksi palkattu Janne Liias.
Vuosi 2015 oli jälleen muutoksien aikaa. PTY:n pitkäaikainen lakimies Erkki Yrjönen (aloitti 1.9.1981) jäi kesän korvalla eläkkeelle ja hänen korvaajansa lakimies Jaakko Jokela aloitti syksyllä 2015. Samoin Tapani Tuohiniemen jäi syksyllä eläkkeelle ja Janne Liias aloitti vt. toiminnanjohtajana.
Vuonna 2015 aloitettu tunnustelu yhteistyöstä Puutuoteteollisuus ry:n kanssa konkretisoitui alkuvuodesta 2016, kun PTT hyväksyi PTY:n yhdistysjäsenekseen. Jäsenyydellä vahvistettiin mm. standardointiosaamista sekä vaikuttamismahdollisuuksia valtakunnan päättäjiin. Vuoden 2016 alussa hallitus päätti vakinaistaa Janne Liiaksen toiminnanjohtajan toimeen.
Vuosi 2016 oli myös juhlavuosi. Liitto juhli Turun vuosikokouksessa 75 – vuotista historiaa puusepänteollisuuden edunvalvojana.
Toimistossa vuosikymmeniä palvellut järjestösihteerimme Riitta Hartikainen (ent. Tapio) siirtyi oloneuvoksettareksi 31.8.2017 (aloitti 1.9.1989).
2020 – vuosikymmen alkoi rytinällä
Koronavuodet 2020, 2021 ja 2022 toivat ensi shokin jälkeen jäsenyrityksillemme kovasti töitä. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusten päättyessä, nousi mm. hirsitalotehtaille tarve neuvotella oma työehtosopimus. Kun lakimiehemme Jaakko Jokela siirtyi elokuussa 2021 kohti uusia haasteita (aloitti 15.9.2015), liitolle tuli tarve rekrytoida uusi lakimies. Lakimiehemme Miro Rissanen aloitti toimessaan 27.9.2021.
Vuoden 2021 lopusta alkoi uusi aikakausi, kun aloitimme neuvottelut uuden työehtosopimuksesta hirsitalovalmistajille. Vuonna 2022 neuvottelujen tuloksena saimme Suomeen pitkästä aikaan uudet Teollisuusliiton sekä Ammattiliitto Pron kanssa hirsitaloteollisuuteen työehtosopimukset. Koska toimintamme oli vuosien saatossa muuttanut muotoaan, hallitus päätti muuttaa järjestön nimen. Nimi muuttui 27.9.2022 lähtien Puuteollisuus ry:ksi.
Toiminnanjohtajat
1950-luvun alkuun saakka tehtävänimike oli asiamies.
- Pesonen Kalle, O. 1944–1948
- Pöyhönen Reino, 1949–1974
- Kuoppamäki Teuvo, 1975–1977
- Rintala Mauno, 1977–2007
- Tuohiniemi Tapani, 2007–2015
- Liias Janne, 2015 –
