Niin sanottu whistleblowing- eli ilmoittajansuojelulaki astui voimaan 1.1.2023. Laki edellyttää väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua. Laki perustuu EU:n ns. whistleblowing-direktiiviin ja luo puitteet sille, miten väärinkäytöksistä tai lainvastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa ja millaista suojelua ilmoittajalle annetaan. Ilmoittajaa suojaltaan vastatoimilta, mikä tarkoittaa, että väärinkäytöksestä tai epäkohdasta ilmoittajaan ei saa kohdistaa epäedullisia toimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen.
Yrityksen toiminnassa havaituista epäkohdista on ilmoitettava ensisijaisesti yrityksen sisäiseen ilmoituskanavaan, jolloin yritys voi selvittää ilmoituksen aiheellisuutta ja ryhtyä mahdollisiin jatkotoimiin. Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole tai toteutetut toimet eivät ole riittäviä, ilmoittaja voi ilmoittaa asiasta viranomaisen ilmoituskanavaan tai julkisuuteen.
Vähintään 50 työntekijän yritysten on perustettava sisäinen ilmoituskanava. Ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen ja yritys voi itse päättää, otetaanko ilmoituskanavassa vastaan nimettömiä ilmoituksia ja onko ilmoituskanava muiden kuin omien työntekijöiden käytössä. Ilmoituskanavan voi perustaa myös vapaaehtoisesti.
50 – 250 työntekijän yrityksiä koskee siirtymäaika, jonka mukaan sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön 17.12.2023 mennessä. Vähintään 250 työntekijän yrityksissä sisäinen ilmoituskanava on tullut ottaa käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
Rahanpesulain piirissä olevien yritysten on perustettava ilmoituskanava yrityksen koosta riippumatta. Jos yrityksessä on jo olemassa rahanpesulain mukainen ilmoituskanava, erillistä ilmoituskanavaa ei kuitenkaan tarvitse perustaa.