Tekninen työ ja teknologia -oppiaine (TTT) pähkinänkuoressa

Tekninen työ takaisin yläkoulun oppiaineeksi

Puuteollisuus ry on huolissaan toimialan osaajapulasta. Mielestämme nykyinen Käsityö-oppiaine ei anna riittävästi kipinää nuorille, jotta he hakeutuisivat esim. puualalle. Tekninen työ ja teknologia -oppiaine olisi vastaus tähän ja mielestämme perusopintosuunnitelman muutos olisi jo yhteiskunnallisestikin merkittävä.

Yleistä TTT:stä:

• teknisen työn rungolle perustuva oppiaine perusopetukseen ja lukioon (metalli-, kone-, sähkö-, puu- ja muoviteknologiat, robotiikka, automaatio, CNC-teknologia, tuotesuunnittelu, muotoilu ym.; ks. tarkemmin Kallion asiantuntijaryhmän määritelmä)
• TTT:n sisältöjä ei voida opettaa muiden oppiaineiden yhteydessä -> niille tarvitaan erillinen oppiaine
• tekniikan ja luonnontieteiden linkkejä esiin oppilaalle -> TTT on opetusta eheyttävä oppiaine
• TTT:tä opetetaan tasa-arvoisesti kaikille oppilaille, lisäksi valinnaiskursseja
• TTT-opettajankoulutuksen käynnistäminen keskeistä -> TTT on nykyaikaan sovitettu versio teknisestä työstä
• TTT ja tekstiilityö jatkossa erillisiä oppiaineitaan -> kehittyvät omien vahvuuksiensa suunnassa

Miksi tarvitsemme TTT:tä? Koska Suomi on pitkälti luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa:

• Tekninen työ on ajettu alas peruskoulussa ja opettajankoulutuksessa
• Teknisen työn opettajia ei enää kouluteta
  à oppilaita ei voida innostaa tekniikan pariin ilman osaavia opettajia
  à teknisten sisältöjen määrä nykyisessä käsityönopettajankoulutuksessa murto-osa aiemmasta (esim. metalliteknologia: 2000-luvun alku 25 op -> 2018 n. 3,5 op)
• Nykyisen ns. monimateriaalisen käsityön tarve ei perustu tutkimukseen
• Monimateriaalinen käsityö on romahduttanut yläkoulun valinnaisainevalinnat
  à -43 % v. 2017-2019 (TN -59 %, TS -70 %)
  à 94 % TN-opettajista ja 98 % TS-opettajista ei näe nykytilanteessa positiivisia puolia.
  (Hilmola ja Kallio 2019, Helsingin yliopisto)

Suomi tarvitsee TTT:tä myös, koska sillä voidaan konkreettisesti vastata erityisesti seuraaviin haasteisiin:

• Työvoima- ja osaamisvajeeseen vastaaminen
• Tuotannon pysyminen Suomessa
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
• Tasa-arvon edistäminen (työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden vähentäminen)
• Luonnontieteiden ja tekniikan merkitys on suuri tulevissa haasteissa (ilmastonmuutos, luontokato, väestörakenne jne.)
• Luonnontieteellisen ja teknis-loogisen ajattelun sekä osaamisen merkitys kasvaa jatkossa -> on tarve innostaa nuoria teknisten alojen kaikille tasoille nykyistä paremmin (ammattikoulusta diplomi-insinööriin)

• edellä mainittuihin haasteisiin tarvitaan systeemitason koulutuspoliittinen ratkaisu. TTT:ssä on kyse yhteiskunnan kehittämisestä laajasti, ei yksittäisestä oppiaineesta.

Ajankohtaista:

• TTT:n eteenpäin viemistä koordinoi TTT-ohjausryhmä (mukana työmarkkinajärjestöjä, Tampereen yliopisto, ammatilliset opettajat, TAO ry, OAJ).
• TTT:tä tukevat mm. Puuteollisuus ry, Talotekniikkaliitto ry ja Teollisuusliitto ry.
• Huolensa teknisen työn tilasta esittäneet myös Akava, Suomen Yrittäjät, EK, SAK ja Insinööriliitto.
• Tampereen yliopistolla halukkuus, resurssit ja valmius käynnistää TTT-opettajien koulutus (kasvatustieteellinen ja teknillinen tiedekunta, tilat, henkilöstö).

Muuta:

• Samaan aikaan kuin Suomessa ajetaan teknistä työtä alas, Kiinassa on valtion virallisena strategiana lisätä käytännön tekniikan opetusta. Kiina ottaa mallia suomalaisesta teknisen työn opetuksesta, ja suomalaistyylisiä teknisen työn tiloja on jo rakennettu Kiinaan

Lisätietoja antaa

Janne Liias
Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja
TTT-ohjausryhmän puheenjohtaja
0400-510 755